sunnuntai 11. huhtikuuta 2010

Auttava kädenojennus brändityöryhmälle


OULUN BRÄNDI: KOULU-, EKO- JA YHTEISÖKAUPUNKI OULU

Brändillä tarkoitetaan lyhyesti sanoen tuotteeseen tai palveluun liittyvää myönteistä mainetta. Suurella rahalla mainostoimiston avulla kehitetty brändi on torso, jos se on historiaton ja epäaito mahtilauseke.

Jos brändin ylipäätänsä voi luoda kaupungille, se tulee rakentaa kestävälle pohjalle, nöyrästi oululaisia kuunnellen. Minkälaisessa kaupungissa oululaiset haluavat asua, tehdä työtä ja kasvattaa lapsia? Mikä houkuttelee muuttamaan Ouluun? Onko Oulu suurta ihannoiva business- ja teknologiakaupunki, jossa älytaulut, tietotorit ja peliscreenit täyttävät katukuvan? Vai onko se kaupunki, joka edistää asukkaidensa henkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä terveyttä koulutuksen, kulttuurin, yhteisöllisyyden ja kestävän kehityksen avulla teknologian ollessa palvelijan roolissa?

Kannustamme Oulua rakentamaan brändiään jälkimmäisen vaihtoehdon varaan. Käytännössä se tarkoittaa muun muassa sitä, että brändiä rakennetaan Oulun historialle koulukaupunkina ja sen statukselle lasten ja nuorten kulttuurikaupunkina. Kestävän kehityksen ja yhteisöllisyyden juuret kasvavat historiallisesta ihminen-luontosuhteesta: tervaa on kuljetettu ja lohta pyydetty Oulujoella samassa veneessä yhdessä soutaen. 'Maailman tila 2010' -raportista voi lukea, miksi kestävä kehitys on elinehto ei vain Oulun, vaan koko ihmiskunnan tulevaisuudelle.

Mitä brändi on tekojen tasolla? Oulussa koulutukseen panostetaan opintien alusta huippuyliopistoon saakka. Lapsuutta suojellaan, lasten itsetuntoa ja oppimista tuetaan rakentamalla turvallinen, lapsen kehitystä eri ikävaiheissa tukeva kouluympäristö. Kasvatuksen asiantuntijoita, eikä vähiten opettajia, kuunnellaan kouluratkaisuissa. Opetus perustuu tutkivaan oppimiseen sekä eettisten ja sosiaalisten arvojen pohdintaan. Lapsia ja perheitä koskevaa päätöksentekoa ohjaa lasten etu ja arjen sujuvuus. Kaupunki on valtakunnallinen edelläkävijä lapsivaikutusten arvioinnissa!

Kestävä kehitys ja lähipalveluiden turvaaminen ovat lähtökohtana yhdyskuntasuunnittelussa. Kouluverkko ja kevyenliikenteenväylät suunnitellaan niin, että pienimmätkin koululaiset voivat kulkea koulumatkansa jalkaisin tai pyörällä. Joukkoliikenteestä tehdään kilpailukykyinen vaihtoehto yksityisautoilulle. Matkailijat ajelevat laina- tai vuokrapyörillä kauniin kulttuurikaupungin kesätapahtumiin. Ekoteot ovat päiväkotien, koulujen ja aikuisten työpaikkojen arkipäivää. Oulussa annetaan arvo vanhalle eikä esimerkiksi toimivia koulurakennuksia hylätä uuden tieltä. Teknologiainnovaatiot syntyvät kestävän kehityksen ympärille. Oulu rikkoo ennätyksiä CO2-päästöjen vähentämisessä!

Yhteisöllisessä Oulussa kuntalaisia rohkaistaan yhdessä toimimiseen. Päätöksenteko on avointa ja kaupunkilaisia arvostavaa. Seniorikansalaiset ovat osa yhteisöä, jolloin myös lapset oppivat arvostamaan sukupolvien viisautta ja jatkumoa. Oulu ottaa vastaan muualta muuttaneet suvaitsevasti erilaisuutta arvostaen.

Kun pieni on suurta ja vähän on paljon, Oulu kukoistaa!

Terhi Jokelainen

Unohtuuko lapsen kokemus koulukeskustelussa ?


Kiivaassa koulukeskustelussa on jäänyt lähes pimentoon se, miten lapsi kokee kouluympäristön ja -matkan. Seuraavan esimerkin avulla haluan välittää häivähdyksen lapsen kokemusmaailmasta lapsen tuntoja äitinä sanoittaen.

Eräänä sateisena päivänä pienten tyttöjen porukka oli tulossa kävellen Lintulammen koulusta kotiin Mäntylään. Pyörätiellä ajava skootteripoika seurasi, ahdisteli ja uhkaili tyttöjä sekä pärskäytti kuravettä heidän päälleen. Tyttöjen kuvauksen mukaan poika oli "iso". Tytöt olivat vauhkoina. Yksi tytöistä ei suostunut menemään ulos illalla ja halusi aamulla mennä kouluun autokyydillä. Montako lapsiporukkaa skootteripoika oli jo säikäyttänyt sille päivälle ?Asiasta ilmoitettiin poliisille. Huolestuneen äidin epäillessä, että poika hyökkää skootterillaan seuraavan kerran tyttöjen päälle, poliisi vastasi: "En usko, että hyökkää".

Tämän esimerkin valossa näyttää siltä, että koulumatkan pituudella on väliä kulki reitti sitten pieneen tai suureen kouluun. Mitä pidempi matka, sitä enemmän vaaratilanteita. Lyhytkin koulumatka on turvaton pienille ja isoille koululaisille, jos kevyen liikenteen väyliä ei saada rauhoitettua viritetyiltä mopoilta ja muilta moottorimenopeleiltä -vaikka sitten virkavallan tai vanhempien partioinnin avulla. Kuka ottaa vastuun, jos skootteripoika vahingoittaa pieniä koululaisia ? Tyttöjen vanhemmat ? Tytöt ? Pojan vanhemmat ? Poika ? Poliisi ? Valtuutetut, jotka lakkauttavat lähimpiä kouluja ja haluavat rakentaa Kastellin monitoimitalon yhdelle Oulun vilkkaimmin liikennöidyistä alueista ?

Tämä tosikertomus välittää terveisiä monille tahoille.

Lasten vanhemmat: Suojelkaa lapsianne.
Mopopoikien vanhemmat: Puhukaa siitä, että he voivat vammauttaa tai tappaa jalankulkijoita rikkoessaan liikennesääntöjä.
Takavarikoikaa mopot, jos puhe ei auta.
Koulu: Varoittakaa vanhempia. Pyytäkää heitä kuljettamaan lapsensa kouluun.
Poliisi: Tulkaa Mäntylään partioimaan. Täällä viritetyt menopelit kulkevat villisti pyöräteillä.
Liikennesuunnittelijat: Kieltäkää mopojen ajaminen kevyen liikenteen väylillä. Laittakaa kissankokoiset kieltokyltit ja valvontakamerat, vaikka eiväthän ne auta.
Valtuutetut: Miettikää vielä, montako lähikoulua lakkautatte ja voiko järjettömän päätöksen Kastellin monitoimitalon rakentamisesta perua viisauden nimissä ?
Kansantaloustieteilijä: Paljonko maksaa yhden lapsen vammautuminen tai kuolema yhteiskunnalle pärinäpoikien kaahailun seurauksena.

Nimimerkki huolestunut, epätoivoinen, vihainen äiti

Kastellin monitoimitalon lapsivaikutuksista järjestettiin keskustelutilaisuus

Kastellin monitoimitalon lapsivaikutuksista järjestettiin keskustelutilaisuus
http://www.kaleva.fi/uutiset/kastellin-monitoimitalon-lapsivaikutuksia-arvioidaan-torstaina/847993

Saarelan sivukoulun ovet menossa säppiin

Saarelan sivukoulun ovet menossa säppiin (Kaleva 7.4.)
http://www.kaleva.fi/uutiset/saarelan-sivukoulun-ovet-menossa-sappiin/848301

Opettajilla on täysi sananvapaus

http://www.kaleva.fi/uutiset/juttu/846559
Opettaja joutui selittelemään mielipidekirjoitustaan (Kaleva 26.3.)

OPETTAJILLA ON TÄYSI SANANVAPAUS

Kaleva uutisoi lauantain 27.3. lehdessä, kuinka siviilirohkeutta osoittanut opettaja Katri Mäkinen oli kutsuttu opetusvirastoon lehtikirjoituksensa takia. Mäkisen kirjoitus oli humoristinen, Aisopoksen hengessä kirjoitettu, ja se kritisoi varsin lempeästi opetustoimen säästöjä. Lisäksi Mäkinen oli allekirjoittanut tekstin kolmen lapsen äitinä -eikä opettajana. Aivan yhtä hyvin hän olisi voinut esiintyä opettajana -eikä asia kuulu tippaakaan opetusvirastolle. Mäkisellä on täysi oikeus arvostella Suomen kansalaisena niin äidin kuin opettajankin roolissa opetusviraston paisunutta hallintoa. Sehän on tosiasia. Sananvapaus on muuten perustuslain takaama oikeus. On merkillistä, että avoimessa Oulussa pitää muistuttaa itsestään selvistä tosiasioista.

Totta on se, että Mäkisen esittämä näkemys opetustoimen muuttumisesta yhä byrokraattisemmaksi ja kalliimmaksi veronmaksajille on varsin yleinen opettajien keskuudessa. Jos tällaiset käsitykset ovat virheellisiä, niin ne pitää oikaista oikealla tiedolla, eikä kutsua opettajia erilaisiin kuulemisiin -peloteltaviksi ? Lisäksi opetusviraston toiminta on vastoin kaikkia mahdollisia Oulun strategioita ja visioita, joissa korostetaan avoimuutta, moniarvoisuutta, suvaitsevuutta ja oikeudenmukaisuutta. Haluaako opetusvirasto tukahduttaa kuntalaiskeskustelua, vaikka sen tehtävänä olisi kannustaa siihen?

Toivomme, että opettajat ja muutkin oululaiset osallistuvat jatkossakin kansalaiskeskusteluun. Siihen heillä on täysi oikeus. Jos kuntalaiset ovat passiivisia eivätkä ole kiinnostuneita kaupunkimme asioista, niin demokratia -käsite kumisee tyhjyyttä.

Meitä on turha kutsua kuultaviksi.

Veikko Ervasti
valtuutettu (vihr.), rehtori (eläkkeellä)
Mauno Murtoniemi
valtuutettu (vas), lehtori