Kaleva uutisoi 22.4. näkyvästi Kastellin monitoimitalon arkkitehtuurikilpailun voittaneesta Hyrrä-vaihtoehdosta. Maallikon silmin Hyrrä näyttää havainnekuvissa loistokkaalta rakennuskompleksilta.
Hyrrän suunnitteluun ja valintaan osallistui laaja joukko asiantuntijoita. Myös pedagogista asiantuntemusta hyödynnettiin rakennuksen suunnittelussa. Epäselväksi sen sijaan on jäänyt, missä määrin Hyrrän suunnittelussa ja valintatyöryhmässä oli mukana lasten psykososiaaliseen kehitykseen ja hyvinvointiin perehtyneiden asiantuntijoiden edustus.
Nyt kun "mammutti-Hyrrä" on juhlavasti esitelty julkisuudessa, on aika palata takaisin arkisiin säästöpuheisiin. Valtuutettu Juha Markkola antoi säästövinkkejä Oulun kaupungille lukijan sivulla 30.4. Hän toteaa perustellusti, että kalliita investointeja on tarkasteltava kriittisesti talouden kehittämispaineiden alla. Säästökuurilla oleva Oulu onkin suurien haasteiden edessä Hyrrän toteutuksessa, sillä neljästä eri rakennuksesta koostuva ja laajoja kaariratkaisuja sisältävä Hyrrä tulee olemaan huomattavan kallis investointi.
Toivomme Oulun kaupungin johdolta, opetustoimelta sekä valintatyöryhmältä vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Mikä on Hyrrän kustannusarvio ja miten se rahoitetaan? Montako hyväkuntoista koulua Oulun keskustan alueelta on tarpeen lakkauttaa Hyrrän tieltä? Paljonko Hyrrään liittyvät mittavat liikennejärjestelyt maksavat ja miten ne ylipäätänsä toteutetaan?
Opetustoimen paljon esillä ollut motto, "säästetään seinistä, ei opetuksen laadusta", kärsii uskottavuusongelmista. Pelkäämme pahoin, että kun uusia kalliita kouluseiniä rakennetaan, joudutaan samalla tinkimään opetuksen laadusta. Säästetäänkö Oulun kouluissa luokkakokoja kasvattamalla?
Vaikka Oulussa kaiken mitta näyttää olevan raha, on paikallaan pohtia Hyrrää myös rakennuskompleksin pääasiallisten käyttäjien eli koululaisten näkökulmasta. Miten lapsi kokee Hyrrän? Miten esimerkiksi 1-2 luokkalainen hahmottaa monitoimitalon tilat ja piha-alueet? Kuinka turvallinen on reitti Hyrrään, kun yhtenäisen peruskoulun 1-9 luokkalaiset ja lukiolaiset kulkevat kaiketi samoja reittejä kouluun kuka jalkaisin taapertaen, kuka mopolla päristellen.
Lapsen etu lienee Oulun kaupungin johdon ja päättäjien sydämen asia sanojen tasolla. Teot kertovat, miten lapsen etu toteutuu Hyrrän ja siihen liittyvien koko kouluverkkoa koskevien ratkaisujen osalta. Asiantuntevasti toteutettu ennakoiva lapsivaikutusten arviointi sekä kustannusvaikutusten objektiivinen tarkastelu koko kouluverkon osalta ovat tekoja, joita odotamme Oulun kaupungilta.
Terhi Jokelainen, Oulu
Matti Rinnekangas, Oulu
Hyrrän suunnitteluun ja valintaan osallistui laaja joukko asiantuntijoita. Myös pedagogista asiantuntemusta hyödynnettiin rakennuksen suunnittelussa. Epäselväksi sen sijaan on jäänyt, missä määrin Hyrrän suunnittelussa ja valintatyöryhmässä oli mukana lasten psykososiaaliseen kehitykseen ja hyvinvointiin perehtyneiden asiantuntijoiden edustus.
Nyt kun "mammutti-Hyrrä" on juhlavasti esitelty julkisuudessa, on aika palata takaisin arkisiin säästöpuheisiin. Valtuutettu Juha Markkola antoi säästövinkkejä Oulun kaupungille lukijan sivulla 30.4. Hän toteaa perustellusti, että kalliita investointeja on tarkasteltava kriittisesti talouden kehittämispaineiden alla. Säästökuurilla oleva Oulu onkin suurien haasteiden edessä Hyrrän toteutuksessa, sillä neljästä eri rakennuksesta koostuva ja laajoja kaariratkaisuja sisältävä Hyrrä tulee olemaan huomattavan kallis investointi.
Toivomme Oulun kaupungin johdolta, opetustoimelta sekä valintatyöryhmältä vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Mikä on Hyrrän kustannusarvio ja miten se rahoitetaan? Montako hyväkuntoista koulua Oulun keskustan alueelta on tarpeen lakkauttaa Hyrrän tieltä? Paljonko Hyrrään liittyvät mittavat liikennejärjestelyt maksavat ja miten ne ylipäätänsä toteutetaan?
Opetustoimen paljon esillä ollut motto, "säästetään seinistä, ei opetuksen laadusta", kärsii uskottavuusongelmista. Pelkäämme pahoin, että kun uusia kalliita kouluseiniä rakennetaan, joudutaan samalla tinkimään opetuksen laadusta. Säästetäänkö Oulun kouluissa luokkakokoja kasvattamalla?
Vaikka Oulussa kaiken mitta näyttää olevan raha, on paikallaan pohtia Hyrrää myös rakennuskompleksin pääasiallisten käyttäjien eli koululaisten näkökulmasta. Miten lapsi kokee Hyrrän? Miten esimerkiksi 1-2 luokkalainen hahmottaa monitoimitalon tilat ja piha-alueet? Kuinka turvallinen on reitti Hyrrään, kun yhtenäisen peruskoulun 1-9 luokkalaiset ja lukiolaiset kulkevat kaiketi samoja reittejä kouluun kuka jalkaisin taapertaen, kuka mopolla päristellen.
Lapsen etu lienee Oulun kaupungin johdon ja päättäjien sydämen asia sanojen tasolla. Teot kertovat, miten lapsen etu toteutuu Hyrrän ja siihen liittyvien koko kouluverkkoa koskevien ratkaisujen osalta. Asiantuntevasti toteutettu ennakoiva lapsivaikutusten arviointi sekä kustannusvaikutusten objektiivinen tarkastelu koko kouluverkon osalta ovat tekoja, joita odotamme Oulun kaupungilta.
Terhi Jokelainen, Oulu
Matti Rinnekangas, Oulu
